Nikkelinainen/ mies on kuulemma henkilö, joka ei ole suorittanut täyttä triathlon matkaa (teräsmies/nainen) vaan jonkin osamatkan. Sellainen minä nyt olen!
Tuon sanan kuulin Vierumäellä osallistuessani ensimmäiseen oikeaan triathlon kilpailuun! Kyseessä oli perusmatka 1500m uintia 40km pyöräilyä ja 10km juoksua. Näin jälkikäteen fiilis on mahtava. Ennen kisaa se ei todellakaan ollut sitä. Jälleen kerran aika teki tepposia. Heinäkuu saapui yllättäin ja kalenteria katsoessani huomasin, että Vierumäen kisa tuli eteen liian nopeasti. En ollut valmis! Aivan liian monta lenkkiä oli jäänyt tekemättä ja uintiakin olisi pitänyt harjoitella enemmän. Tiesin, ettei viimeisellä viikolla ollut enää mitään tehtävissä. Nyt piti suunnata katse kisaan ja siihen kuinka se selvitetään ongelmitta läpi. Näin jälkikäteen analysoituani huomaan, ettei tässä iässä ja näillä lenkkeilyillä tule valmiimmaksi. Sitä pitää näköjään vaan rohkeasti mennä mukaan, osallistua tapahtumiin ja nauttia!
Aloitin tapahtumaan valmistautumisen lukemalla Vierumäen kilpailuohjeet, sillä toiminta vaihtopisteissä ja triathlon kisassa ylipäätään oli minulle uutta. Kilpailun nettisivuilta löytyi erittäin selkeät ohjeet ja kartat suorituspaikoista. Yhteisöunelmille sivustolla oli myös ohjeet Vierumäelle valmistautumisesta. Kuinka tankata, mitä varusteita tulee olla mukana ja miten viimeisellä viikolla kannattaa treenata. Minä tein maanantaina ja tiistaina hyvin kevyet harjoitukset. Pikku hölkkä/ pyöräily ja venyttelyt. Keskiviikkona vuorossa oli yhdistelmäharjoitus 2*265m uinti, 2*8km pp + 2,5km juoksu. Olin saanut maanantaina lainaan "oikean" maantiepyörän ja ajaminen sillä tuntui unelmalta. Uinti puolestaan oli nihkeää, sillä minulla päällä ensimmäistä kertaa märkäpuku ja koin että uiminen oli hankalaa. Muistaakseni kirjoitin taannoin ettei uimista märkkäri päällä kannata aloittaa aiemmin. Yhdistelmätreenissä sain kokeneemmilta triathlonisteiltä hyviä vinkkejä kisaan. Torstaina oli lepopäivä. Kävin lasten kanssa uimassa. Perjantaina uin aamupäivällä kevyesti n. 800m jonka jälkeen pyöräilin kevyesti 15 minuuttia. Sen jälkeen pakkasin ja kävin läpi mitä tavaroita tarvitsen missäkin vaiheessa. Heräsin aamulla 5.30 ja aamupalan jälkeen matka kohti kisapaikkaa alkoi. Mieheni lähti mukaan ettei minun tarvinnut ajaa autoa. Aurinko porotti jo heti aamusta ja päivästä oli tulossa kuuma. Matka sujui jouhevasti ja kisapaikalla ilmoittautumisen jälkeen pääsin numeroimaan ja pussittamaan tavaroita valmiiksi. Luin salaa ohjeet kertaalleen ja vaihtopaikalla ystävällinen henkilökuta neuvoi tarvittassa. Kilpailuinfon jälkeen otin vielä pienen välipalan ja olin valmis kisaan.
Ennen starttia otin kontaktia veteen ja lämmittelin uimalla. Se oli hyvä asia, sillä aluksi vesi tuntui kylmältä vaikka sen lämpötilaksi oli mitattu 20,5 astetta. Huomasin, että minua jännitti. Uinnissa oli käytössä rolling start eli jokaiselle tuli uintiaika oman suorituksensa mukaan. Jättäydyin suosiolla uinnin lähdössä häntäpäälle. Ympärilläni oli myös muita ensikertalaisia mikä helpottu oloani. Eräs kilpailija lohdutti jännitystäni kommentilla "Hei me ollaan maksettu tästä, nyt nautitaan!" Hypätessäni veteen huomasin, että uimarit etenivät mukavasti ja ruuhkaa tai tönimistä ei ollut. Suurin osa ui vapaauintia, mutta myös rintauintia ja kylkiuintia näkyi käytettävän tekniikkana. Olin helpottunut siitä, sillä silloin sain keskittyä omaan uintiini. Olin päättänyt että uin rauhallisesti, keskityn tekniikkaan ja hengitykseen. Uinti oli jaettu kahteen järveen. Ensimmäinen uintimatka oli Valkeajärvessä 300m jonka jälkeen ylitettiin kannas ja siirryttiin Suurjärveen jossa uitiin 750m kierros. Minulle sopi tällainen selkeä matkojen pilkkominen, se antoi henkistä voimaa. Keskityin uimiseen ja etenemiseen, sillä ajattelin, että jos jään sinne rimpuloimaan reissu pitenee entisestään. Yllätyin kuinka hyvin uinti sujui. Loppuaika 33.04 taisi olla ennätykseni.
Uinnin jälkeen noustiin mäki ylös urheiluopistolle, tehtiin vaihto ja lähdettiin pyöräilemään. Pyöräilyssä oli siirtymät ja 3*10km lenkki. Pyöräilyssä näkyi erilaisia kulkuvälineitä aika-ajopyöriä, cyklocrossseja, maantiepyöriä yms. Alussa pyöräily rullasi hyvin ja tuntui kevyeltä. Reitillä oli jonkin verran mäkeä ja myös vastatuuli vaivasi. Alamäessä nopein vauhtini oli 65.4 km/h, no se sama mäki tultiin myös ylöspäin enkä siinä päässyt aivan samoihin lukemiin. Keskivauhti pyöräilyssäni oli 28km/h mikä on ihan hyvä ja kuvastaa realistisesti tämän hetkistä pyöräilykuntoani. Aikaa matkan taittamiseen meni 1.23. Olin ihan tyytyväinen pyöräilyyn.
Viimeinen osio oli juoksu. Olin ajatellut että se olisi helpoin vaihe, mutta toisin kävi. Pyöräilyn jälkeen jalat tuntuivat kevyiltä ja siirtymä juoksuun oli helppo. Kipaisin matkaan. Noin kilometrin päästä huomasin, ettei kaikki ole niin hyvin kuin luulin. Kuuma sää tuntui tukalalta. Vatsassa tuntui etovan ja pala nousi kurkkuun. Kevensin vauhtia ja nappasin seuraavalta juomapisteeltä vettä josta join vähän ja loput kaadoin päähäni. En pystynyt ylläpitämään vauhtia ja jos sitä yritin tuntui kuin tekisin Konoset hetkenä minä hyvänsä. Ympärilläni oli myös muita kilpailijoita joilla askel painoi, eli todennäköisesti myös matka oli tehnyt tehtävänsä. Mieheni ja ystäväni olivat kannustamassa, mikä tuntui hyvältä. Tiesin ettei maaliin olisi enää pitkä matka. Keskivauhti juoksussa oli 5.40/km. Etenin ja pääsin maaliin. Olin tyytyväinen siitä. Huippu fiilis!!! Jälleen kerran itsensä voittaminen! On tää siistii!!
Kilpailun jälkeen näin muita Tahkoryhmäläisiä ja jaoimme pikaisesti kokemukset kisasta. Kotimatkalla ajattelin että Vierumäen kisa oli mielettömän hieno kokemus. Samalla päätin etten stressaa tulevaa Tahkon kisaa. Jäljellä on heinäkuu jonka aion käyttää myös muihin juttuihin kuin himo-treenaukseen. Käyn lenkillä, nautin elämästä ja osallistun uuteen kisaan juuri niillä eväillä mitä minulla on taskuissani.
Eräänä aamuna lähdin siskoni kanssa kiertämään Kaltimon kiertoa. Kyseessä on 25 kilometrin mittainen rengasreitti joka kulkee Enon kirkonkylän tuntumassa Kaltimon järven ympäri. Reitti on merkattu erittäin hyvin, mutta vähäisen käytön vuoksi aluskasvillisuus on paikkapaikoin melko runsasta. Kaltimon kierron kartta on löydettävissä netistä ja sitä on myynnissä myös Joensuun kaupungin palvelupisteissä. 
Reitillä noustaan seitsemän vaaran 
