Liikunta on ollut aina osa elämääni ja niinpä olin iloinen Tahkoryhmän tuomista uusista haasteista. Ryhmäämme oli valikoitunut viisi liikunnan harrastajaa eri puolilta Suomea. Minusta tuntui onnekkaalta, että olin osa tuota porukkaa.
Ensimmäinen tapaaminen oli Helsingissä vappuaattona. Osallistuin tapaamiseen Skypen välityksellä kahvikupin ääressä kotiterassilla. Huomasin, että muun joukon nähdessäni ja toiminnasta kuunnellessani innostukseni kohosi entisestään. Kun porukka Helsingin päässä lähti treenaamaan ja tekemään lihaskuntokartoituksia suljin Skypen, vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin lenkille. Aurinko paistoi! Hieno fiilis!
Koska tapahtumaan oli aikaa vain kolme kuukautta ajattelin, että minun tulisi osata treenata kaikkia lajeja tasapuolisesti oikealla tavalla. Toukokuun alussa kirjauduin Finntriathlonin Yhteisöunelmille sivustolle. Luin sieltä mihin seikkoihin uinnissa, pyöräilyssä ja juoksussa tulisi kiinnittää huomiota. Sen lisäksi löysin sivustolta treeniohjelmia, joista valitsin itselleni sellaisen jota uskoin ehtiväni työn ja muun elämän ohella noudattaa. Olin ohjelmasta erittäin iloinen, sillä se mahdollisti ettei minun tarvinnut kuormittaa ajatusmaailmaani sillä mitä ja miten minun tulisi harjoitella, vaan lajien, treenin ja levon määrä oli valmiiksi mietitty. Toukokuussa painotus oli pyöräilyn kehittämisessä. Sain ilokseni siskoni mieheltä cyklocros-pyörän lainaan ja pääsin pyörittämään kampea.
Yhteisöunelmille sivustoa tutkiessani oivalsin myös, että suurin osa "triathlonisteista" on juuri meitä tavallisia, työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä ja jokainen voi olla juuri sellainen "triathlonisti" kuin haluaa tai elämän tilanne mahdollistaa. Myös balanssista arjen ja treenauksen välillä muistuteltiin- Ihanaa armollisuutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti